JOHTAJUUDEN HILJAINEN YDIN

Olen viime päivinä pysähtynyt stoalaisuuden äärelle.
Luin Juhana Torkin Järkevä viisaus – ja se teki vaikutuksen. Kirja ei tarjoa nopeita ratkaisuja tai helppoa selkeyttä, mutta se antaa jotakin syvempää: suunnan sisäiseen johtajuuteen. Siihen, mitä tapahtuu hiljaisina hetkinä, kun ulkoinen ohjaus lakkaa ja jäljelle jää oma harkinta.

Stoalaisuuden neljä perushyvettä – viisaus, kohtuullisuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus – tuntuvat ajankohtaisemmilta kuin koskaan. Ne eivät ole vain antiikin ihanteita, vaan käytännöllisiä periaatteita ihmiselle, joka haluaa johtaa toisia vastuullisesti – ja pysyä samalla rehellisenä itselleen.
Itselleni nämä hyveet näyttäytyvät näin:
🔹 Viisaus on halua ymmärtää ennen kuin toimii. Johtamisessa se tarkoittaa tilan antamista – ajattelulle, ihmisille, tilanteen kokonaiskuvalle.
🔹 Kohtuullisuus on itsensä johtamista. Se kysyy: miten elän niin, että voin olla johdonmukainen myös muille?
🔹 Rohkeus on arvojen kantamista silloinkin, kun olisi helpompi vaieta. Ei pullistelua, vaan sisäistä vakautta.
🔹 Oikeudenmukaisuus on perusta, jolle luottamus rakentuu. Se ei aina tarkoita tasajakoa – mutta aina reiluutta, joka kestää katseen.

Johtajuudessa – ja ehkä elämässä muutenkin – hyveet eivät näy juhlapuheissa, vaan niissä valinnoissa, joita kukaan ei näe.
Siinä, miten reagoin, kun tunnen itseni epävarmaksi.
Siinä, mitä päätän jättää sanomatta.
Siinä, mihin lopulta suostun – ja mistä pysyn erossa.

Stoalaisuus ei ole täydellisyyden tavoittelua.
Se on jatkuvaa harjoittelua – ei näyttävää, mutta merkityksellistä.
Ja ehkä juuri siksi tämä filosofia tuntuu nyt niin ajankohtaiselta.
🌀
Jos sinä olet lukenut Järkevä viisaus tai pysähtynyt jonkin muun viisauden äärelle, kuulisin mielelläni, mikä sinua on viime aikoina puhutellut.
Tai muuten vain: mikä sinua juuri nyt ohjaa?
hashtag#JärkeväViisaus hashtag#Stoalaisuus hashtag#Johtajuus hashtag#Ajattelu hashtag#StrateginenJohtaminen hashtag#Coaching hashtag#PositiveGroup